HOITO-OHJE

 

Ennen kuin hankit siilin, muista että: 

• siili on elävä olento, joka vaatii päivittäistä huolenpitoa monen vuoden ajan

• siilikin saattaa allergisoida, vaikka jotkut allergikot ja jopa astmaatikot sen kanssa toimeen tulevat – allergiat ovat yksilöllisiä

• siili tuo taloon mukanaan ruokahyönteiset

• siilin ruoat, etenkin hyönteiset maksavat paljon, tosin kustannuksia voi karsia osallistumalla kimppatilauksiin (yhdistyksen keskustelupalstalla), kasvattamalla hyönteisiä itse (kasvatusohjeita löydät täältä) sekä tilaamalla niitä ulkomailta tai kotimaisilta kasvattajilta eläinkauppojen sijaan

• mahdolliset eläinlääkärikulut saattavat nousta hyvinkin korkeiksi

• monet siilit eivät välttämättä koskaan opi täysin sisäsiisteiksi

• siilit vaativat paljon tilaa (mielellään jaloitteluhuoneen, jossa juoksennella öisin)

• siilillä on terävät piikit eikä se välttämättä nauti jatkuvasta hellittelystä, minkä vuoksi se ei ole ehkä paras mahdollinen lasten lemmikki

• siili tarvitsee lämpimän ja rauhallisen paikan asuakseen

• siilit ovat yöeläimiä eikä niitä saa mennä herättelemään keskellä päivää: jatkuva herättely stressaa eläintä, altistaa sen sairauksille ja saattaa jopa vähentää sen elinaikaa
   

 

 

Toisaalta löytyyhän siilistä runsaasti hyviäkin puolia:

• siili on todella mielenkiintoinen, persoonallinen ja suloinen lemmikki

• siilin puuhia on mukava seurailla ja sitä voi pitää sylissä esim. TV:tä katsellessaan

• monet siilit todella oppivat tuntemaan omistajansa ja kiintyvät tähän

• yöeläimenä siili heräilee illalla eli silloin, kun omistaja (”orja”) todennäköisimmin on kotona seurailemassa sen puuhia

• siili ei ole erityisen huomionkipeä, joten se pärjää ilman hellittelyjäkin omissa oloissaan (kunhan vain ruuasta, puhtaudesta ja virikkeistä huolehditaan) omistajan ollessa kiireinen

• joillekin allergikoille tai astmaatikoille siili ei aiheuta allergiaa, mutta tämä on hyvin tapauskohtaista

• siili ei ole jyrsijä, joten sitä voi pitää vapaana suhteellisen huoletta: se jättää yleensä johdot ja huonekalut rauhaan

 

 

Jos edelleen olet sitä mieltä, että siili on juuri se oikea lemmikki sinulle, saanen onnitella! Olet hankkimassa itsellesi ainutlaatuisen ystävän. Siilin hoito ei ole vaikeata, kunhan vain hallitsee tietyt perusasiat ja tuntee siilin tarpeet. Niihin paneudutaan näissä hoito-ohjeissa, jotka alun perin olen laatinut meiltä lähteville poikasille mukaan annettavaksi.

 

 

Mistä siilejä saa?

Varmin ja luotettavin paikka ostaa siili on suoraan kasvattajalta. Myös jotkin eläinkaupat myyvät siilejä, mutta näiden yksilöiden alkuperästä tai terveydestä ei aina voi olla täysin varma: joillakin on ollut ulkoloisia tai sairauksia, jotkin ovat saaneet poikasia eläinkaupparaskauden seurauksena ja toiset ovat olleet käsittelyyn tottumattomia tuhisijoita ja purijoita. Toisinaan eläinkaupat ovat levittäneet myös puutteellista tietoa siileistä niiden ostajille.

On toki olemassa myös vastuullisia ja asiantuntevia eläinkauppoja, mutta Suomen Siiliyhdistyksen rekisteröimä kasvattaja on mielestäni kuitenkin aina kaikkein turvallisin vaihtoehto. Kasvattajalta saa varmimmin käsittelyyn tottuneen ja terveen siilin, jonka taustat ja ominaisluonne tunnetaan, sekä kasapäin hyviä neuvoja ja vinkkejä.

Tietysti kodin tarjoamista vanhemmalle siilille kannattaa myös harkita. Näitä uudelleensijoitustapauksia löydät esimerkiksi yhdistyksen sivuilta www.suomensiiliyhdistys.fi.



 

 

Siili saapuu kotiin...

• anna poikasen olla ensimmäinen päivä rauhassa asumuksessaan, jotta se saa totutella uuden kotinsa tuoksuihin (todennäköisesti pikkuinen on jonkin aikaa sekaisin kodin vaihdoksesta ja saattaa sähistä ja pallotella)

• yleensä noin viikon kuluttua siili alkaa tuntea olonsa kotoisaksi

• tarjoa poikaselle tuttua ruokaa, johon se on entisessä kodissaan tottunut (yksi muutos kerrallaan on helpompi kestää) ja laita sen pesään pala vanhasta kodista mukaan otettua fleeceä, jotta pesä tuoksuisi tutulta

• kun poikanen on tottunut uuteen ympäristöön (päivästä pariin) ja alkaa osoittaa kiinnostusta asumuksen ulkopuoliseenkin toimintaan, voi käsittelyn aloittaa

• muista, että kasvava siilinpoikanen tarvitsee paljon unta etenkin ensimmäisen kuukauden aikana, joten anna sen nukkua rauhassa

 

 

Käsittelyyn totuttaminen

• anna siilille aikaa tottua käsittelyyn (jopa ½ vuotta)

• siiliä on alusta asti käsiteltävä käsin, EI HANSKOILLA, jotta se tottuu omistajansa hajuun

• tarjoa siilille sylissä ruokaa (esim. jauhomatoja pinseteistä) ja anna sen olla oman tutun tuoksuisen fleecensä päällä (HUOM! Jos siili on juuri herännyt eikä ole vielä päässyt tekemään tarpeitaan, se tekee ne todennäköisesti syliisi, joten pyyhekään ei ole sylittelyalustana huono ajatus)

• ”kesytysvinkki”: laita pala fleeceä paitasi alle useaksi tunniksi tai hanki fleecepeitto ja nuku sen alla muutama yö, jotta siihen tarttuu ominaishajuasi. Laita tämän jälkeen fleece-palanen (voit leikellä peiton paloiksi) siilin pesään, niin se tottuu ominaishajuusi (HUOM! Älä tee tätä ennen kuin siili on muuten tottunut ympäristöönsä tai outo tuoksu pesässä saattaa stressata sitä entistä enemmän)

• ensimmäiset käsittelyt eivät saisi kestää kovin kauan, vaan käsittelyaikaa on pidennettävä vähitellen (siili oppii ajan myötä tuntemaan omistajansa hajun ja äänen)

• jatkossa siiliä on käsiteltävä säännöllisesti (päivittäin), jotta se pysyisi kesynä ja ihmisystävällisenä

• älä herätä siiliä päivällä, se stressaantuu siitä ja saattaa sairastua

• siilin heräämistä voi tosin edesauttaa täyttämällä ruokakupin ja viemällä sen siilin asumukseen

 

Piikinvaihtojen aikaan (n. 8-10 viikon iässä ja n. 5-8 kk iässä) siili voi olla kärttyisä ja tuhista tavallista enemmän, mutta tämäkin on hyvin yksilöllistä.

 

 

 

Käsittely

• nostaminen: laita kätesi siilin molemmille puolille (siilin pään ollessa sinusta poispäin) ja nosta siiliä varovasti mutta tukevalla otteella sen alapuolelta

• ”piikkipallon” avaus: siili vetäytyy piikkipalloksi pelästyessään ja puolustautuessaan. Tätä voi tapahtua useinkin – siilistä riippuen. Rauhoittele siiliäsi juttelemalla sille pehmeästi ja viemällä kätesi sen viereen, jolloin se haistaa ja tunnistaa sinut ja huomaa, ettei vaaraa ole. Yleensä siili avautuu pallosta aivan itsekseen, kun vain malttaa odottaa. Vaikka siili olisi pallona, sen voi nostaa syliin (älä käytä hanskoja, vaikka piikit ovatkin terävät, mieluummin vaikka sen omaa fleeceä) ja yleensä viimeistään käsissä se avautuu pallosta.

• sylittely: Siiliä voi käsitellä iltaisin esim. katsellessaan TV:tä, jolloin se saattaa mielellään nukkua sylissäsi. Yleensä se kuitenkin tahtoo jonkinlaisen ”suojan” päälleen (esim. oman fleecensä).

 

 

Kylvetys

Siilit ulostavat ja virtsaavat usein juostessaan juoksupyörässään. Tämän vuoksi sekä siilin jalat että pyörä kaipaavat säännöllistä (jopa joka iltaista) pesua. Siiliä ei kuitenkaan useimmiten tarvitse eikä kannata kastella kokonaan, sillä sen kuivuminen kestää kauan (vilustumisvaara). Riittää kun lasket pesualtaaseen (HUOM! Ei keittiössä, salmonellavaara!) muutaman sentin syvyydeltä lämmintä vettä ja laitat altaan pohjalle pyyhkeen, niin että siili ei liukastele. Älä kuitenkaan jätä sitä veteen valvomatta (hukkumisvaara). Altaassa tassutellessaan (ja pois pyrkiessään) kakat irtoavat jaloista suhteellisen näppärästi. Jos jotain vielä jää, voi loput pyyhkiä pois kostealla kankaalla.

Siili on kylvyn jälkeen kuivattava hyvin, jotta se ei vilustu. Perusteellista kylpyä siili kaipaa vain harvoin (korkeintaan noin kerran kuussa). Kunnon kylvyssä voi valella lämmintä vettä siilin päälle, mutta muista varoa korvia! Pesuaineena voi käyttää helliä eläinshampoita, mutta useimmiten pelkkä vesikin riittää. Palkitse siili kylvyn jälkeen muutamalla jauhomadolla, jottei se opi inhoamaan toimitusta.

 

 

 

Sisäsiisteys

Vain harva siili oppii sisäsiistiksi – ainakaan pysyvästi. Jos kuitenkin haluat yrittää opettaa siiliä hiekkalaatikolle, ole kärsivällinen äläkä aseta toiveita liian korkealle. Aloita hiekkalaatikolle totuttelu mahdollisimman varhain laittamalla siilin kakkaa laatikkoon ja näyttämällä laatikko siilille. Jos siili tekee toistuvasti tarpeensa jonnekin muualle, siirrä laatikko sinne. Siili saattaa oppia taidon 2-3 päivässä, useimmiten kuitenkaan ei. ÄLÄ silti koskaan RANKAISE siiliä, se ei ymmärrä sitä ja tulee vain pelokkaaksi.

Useimmat siilit kakkivat vapaana ollessaan minne sattuu, joten rättiin saa tavallisesti tarttua melkeinpä päivittäin. Kuivuneet pökäleet on myös helppo imuroida ja koko puuhahan kannattaa ottaa ihan hyötyliikunnan kannalta. Siivouksen tarvetta vähentääkseen kannattaa koettaa sijoitella useita hiekkalaatikoita eri puolille huonetta (siilit suosivat katollisia versioita), suojata siilin lempivessanurkkaukset sanomalehdellä, pyyhkeillä tai muovitetulla froteella tai sijoittaa juoksupyörän alle hiekkalaatikko, jolloin kakat ja pissit saattavat päätyä sinne.

Jos siilin jaloittelualue on rajattu (tietty nurkkaus tai huone), voi koko lattian suojata esim. muovitetulla froteella, mikä helpottaa siivousta. Lisäksi tämä voi parhaimmassa tapauksessa johtaa siihen, että siili tekee tarpeensa vain tiettyihin (yleensä froteettomiin) nurkkiin tai jopa hiekkalaatikkoon, niin kuin meillä on käynyt, jolloin froteita ei enää tarvita. Myöhemmin, kun siilin vessapaikat ovat vakiintuneet, voi ne suojata taas esim. sanomalehdillä.

HUOM! Hiekkalaatikon hiekan tulee olla paakkuuntumatonta, jotta se ei takerru siilin vatsakarvoihin tai sukuelimiin (mahdolliset hiekkakököt voidaan poistaa lämpimällä vedellä tai talouspaperilla). Lisäksi sen tulisi olla hajusteetonta ja pölytöntä.

 

Muutamia hyväksi havaittuja hiekkoja:

• Lindo jyrsijöiden ja matelijoiden hiekka (meillä käytetään tätä)

• Lindo Cat

• City Cat

• Cat San

• hiekkapuhallushiekka rautakaupasta (halpaa ja ei takerru poikien sukuelimiin, kuten jotkin hiekat tekevät)
   

 

 

Kynsien leikkaus

Kynnet on leikattava tavallisesti 2-4 viikon välein, eli silloin kun ne näyttävät liian pitkiltä. Kynnen sisällä kulkee verisuoni, joka kuultaa vaaleanpunaisena kynnen läpi. Varo leikkaamasta kynsiä niin lyhyiksi, että verisuoni katkeaa ja kynsi alkaa vuotaa verta, sillä sen tyrehtyminen saattaa kestää jonkin aikaa, ja pienikin verenhukka on pienelle eläimelle huono juttu. Vahingon varalta kaappiin kannattaa kuitenkin varata verenhyydyttäjää (esim. jalkahoitolasta), joka nimensä mukaisesti siis hyydyttää verenvuodon. Maissijauhokin käy ensiapuna. 

Paras keino leikata kynnet on kääräistä siili pyyhkeeseen tai fleeceen, jottei se pääse rimpuilemaan, kääntää se selälleen ja pyytää kaveria pitämään siilin jalkaa paikoillaan samalla kun itse leikkaa kynnet. Voit myös koettaa leikata kynnet siilin ollessa parin sentin syvyisessä vedessä tai syömässä ruokakupistaan. Kynsisaksina toimivat parhaiten jyrsijöiden pienet kynsisakset.

HUOM! Siilin jalat on tarkistettava joka ilta kiinni takertuneiden hiusten ja langanpätkien varalta (siilillähän on matala maavara, minkä vuoksi se ”kerää” näitä lattioilta): ne voivat pureutua syvälle ihoon aiheuttaen jalkaan jopa kuolion. Samasta syystä siilin huonetta kannattaa imuroida kohtalaisen usein.

Myös siilin vatsapuolelle mahdollisesti tarttuneet hiekanjyvät on poistettava päivittäin joko sormin, pesulla tai märällä vanupuikolla tai paperilla.
 

 

 

 

Painon tarkkailu

Hanki siiliä varten digitaalinen talousvaaka (mieluiten kulhoton malli, koska siili ei välttämättä kulhossa oikein viihdy).

Tarkkaile siilin painoa säännöllisesti ja merkitse mielellään lukemat ylös. Näin huomaat helposti, jos siili alkaa yhtäkkiä laihtua tai lihoa. Siilit ovat mestareita salaamaan sairautensa, joten painon tarkkailu on avainasemassa kertomaan siilin voinnista.

Aikuisen siilin normaalipaino on noin 300–500 g. Poikanen (0-4kk) puolestaan lihoo jopa 10g/vko.


 

 

Lämpö

Siilille ihanteellinen lämpötila on n. +22-25 celsiusastetta (sehän on kotoisin Afrikasta). Niinpä lämpötilan tarkkailu on tärkeää, jotta siili ei alkaisi vaipua horrokseen, mistä se ei välttämättä selviäisi hengissä pienen massansa vuoksi.

Siilin asumuksen lähelle kannattaakin hankkia lämpömittari. Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että jos sinun itsesi ei tee mieli olla huoneessa T-paidalla, on siellä siilille liian kylmä.

Helppo ratkaisu ongelmaan on matelijan lämpömatto, jonka alle laitetaan solumuovin palanen ja päälle lämpöä johtava keraaminen lattialaatta tai kaakelin palanen. Laatta ei kuitenkaan saisi olla matossa kiinni, joten se kannattaa nostaa esim. pienten styrox-tassujen varaan. Laatan voi vielä päällystää fleecellä ja lämpömaton varustaa termostaatilla ja ajastimella. Muista vielä tarkistaa, ettei matto kuumene liikaa!

Siilit suorastaan rakastavat tällaista lämmintä nukkumapaikkaa – etenkin, jos laatan päälle sijoittaa vielä pesäkopin tai fleecemytyn! On kuitenkin pidettävä huoli siitä, että siili halutessaan pääsee myös vilvoittelemaan viileämpään paikkaan asumuksessaan.

HUOM! Jos siili alkaa horrostaa (raajat ovat kankeat, kävely vaivalloista ja vatsapuoli tuntuu kylmältä), on se saatava nopeasti lämpimäksi! Nopein keino lienee lämmin kylpy, jonka jälkeen siili on muistettava kuivata mahdollisimman tarkkaan. Tämän jälkeen siilin voi vielä jättää lämpömaton päälle lämmittelemään, jotta se kuivuu täysin. Älä myöskään unohda korjata lämpöoloja!


 

 

Tarvikkeita

• vesi- ja ruokakupit

• pesämökki

• hiekkalaatikko tai useampi ja hiekkaa (esim. Lindo)

•  juoksupyörä (ei saa olla ”puolapuita”, vaan karhennettu levy, halkaisija 35–45 cm, oltava tukeva) Juoksupyörä kannattaa pestä säännöllisesti, koska monesti siilit sotkevat sen ulosteillaan. Tätä voi koettaa estää sijoittamalla pyörän laakeaan hiekkalaatikkoon tai sen lähelle.

• leluja

• lämpömatto/kuumavesipullo

• fleeceä

• asumus (mieluiten vähintään 120x60x60, leveys, syvyys, korkeus cm)

• asumuksen pohjalle sanomalehteä, vahakangasta tai muovitettua froteeta

• kynsisakset (esim. jyrsijöiden)

• vaaka

• jauhomatofarmin astiat

• ruuat

• kuljetuslaatikko (esim. marsun)

• verenhyydytystippoja/maissitärkkelysjauhoa

• Betadinea tai vastaavaa puhdistusainetta ja rasvaa, esim. Bepanthenia pienten haavojen ja naarmujen varalta

• Humilac-suihketta, mikäli siilin iho kuivuu kovasti

 

 

Leluja ja virikkeitä

• WC-paperirullat (leikkaa ensin pitkittäin puoliksi ja puolikkaat vielä halki, niin ettei siilin pää jää rullaan kiinni)

• fretinputket, ilmastointiputken pätkät, pahviputket

• erikokoiset pahvilaatikot (putkilla yhdistettyinä), joista osan voi täyttää esim. fleecellä, serpentiinillä, paperilla tai kuivatuilla puhtailla vaahteranlehdillä (siilit pitävät rapinasta) ja sekaan voi piilottaa vielä herkkupaloja, esim. raksuja tai kuivattuja sirkkoja

• kissanlelut (pallot jne.), linnunlelut (helisevät, pallot…), jyrsijöiden/frettien/kissojen aktivointipallo, johon saa herkkupaloja, esim. raksuja sisälle

• fleecet (muista kankaista lähtee langanpätkiä, joihin siilin jalka voi jäädä kiinni), jotka tuoksuvat tutulle (älä siis pese siilin kankaita liikaa)

• juoksupyörä (ehdoton suosikki!), jonka voi vielä varustaa matkamittarilla. Itse tehdyt ovat yleensä hiljaisempia ja kestävämpiä kuin kaupan versiot.

• hiekkalaatikot (siilit tykkäävät ”kylpeä” ja kieriskellä hiekassa)

• kankaat, jotka tuoksuvat mielenkiintoiselle (esim. sukat, huivit…) ovat mahtavaa vaahtistelu-materiaalia

• rutattu ja raollaan oleva (avaamisen helpottamiseksi) tulitikkuaski, jossa herkkupala sisällä
  
  
  

 

         

 

 

 

Virikkeiden merkitys

Erilaisten virikkeiden merkitys siilin onnellisuuden ja hyvinvoinnin kannalta on suuri. Kehitellessäsi siilille tekemistä, koeta katsoa maailmaa sen silmin, sillä lemmikkisiilin tarpeet vastaavat vielä hyvin pitkälti sen esi-isien tarpeita. Siilien elinalue luonnossa on suuri, joten pyri tarjoamaan lemmikillesi riittävät mahdollisuudet liikuntaan valitsemalla sen kodiksi asumus, jossa on mahdollisimman suuri pohjapinta-ala.

Juoksupyörä on hauska lelu, muttei mielestäni riitä korvaamaan vapaana juoksentelun riemua. Se on myös sikäli ristiriitainen kapistus, että kukaan ei nykytiedon pohjalta voi varmaksi sanoa, tuottaako siinä juokseminen eläimelle mielihyvää vai toistaako eläin tätä yksitoikkoista liikettä alun perin vain turhautumisensa vuoksi (kuten monet eläimet eläintarhoissa). Voisi kuitenkin sanoa, että etenkin pienikokoisissa asumuksissa juoksupyörä on ehdoton, mutta silti siilin olisi päästävä juoksemaan iltaisin vapaana. Joutuessaan jatkuvasti olemaan häkissä siilistä (aivan kuten mistä tahansa muustakin eläimestä) tulee helposti turhautunut, stressaantunut ja apaattinen.

Myös ympäristön tutkiminen, erilaisilla pinnoilla liikkuminen ja mahdollisuus valita oma olinpaikkansa tuottaa siilille mielihyvää. Jo senkin vuoksi siiliä olisi hyvä päästää joka ilta vapaaksi asumuksestaan ja mieluiten tietysti niin, että siili saa itse päättää, koska tulee ulos. Muista kuitenkin tukkia pienet kolot ja poistaa vaaralliset esineet (lääkkeet, liimat, puhdistusaineet, paristot, lyijykynät, pyyhekumit, muovipussit…) lattialta ennen siilin vapauttamista!

Siilin aktiivisuutta lattialla voi lisätä piilottelemalla eri puolelle herkkupaloja (esim. kuivattuja sirkkoja tai muita  hyönteisiä) tai vaikkapa tarjoamalla siilin ilta-aterian useasta eri kupista, joita etsiessään siili saa toteuttaa luonnollista ravinnonhankintatapaansa. Myös raksuilla täytetty kissan tai fretin aktivointipallo voi toimia palkitsevana virikkeenä: jokaisen herkkupalan löytäminen tuottaa siilille mielihyvää. On kuitenkin pidettävä huoli siitä, ettei siili saa liikaa herkkuja ja pääse lihomaan.

Siilille olisi hyvä tarjota vaihtelevasti myös muita em. leluja ja muita virikkeitä, kuten erilaiselta tuoksuvia esineitä (nahkahanska, hajuvedeltä tuoksuva huivi…), joista siili parhaassa tapauksessa innostuu tekemään vaahtikset.

On kuitenkin varottava muuttamasta siilin omaa asumusta liiaksi, sillä silloin on vaarana, että eläin ennemminkin stressaantuu kuin innostuu virikkeiksi tarkoitetuista muutoksista. Siilin keskeisin elinpiiri olisikin hyvä pitää suhteellisen muuttumattomana ja tarjota lelut sen asumuksen ulkopuolelle tai ainakin etäällä sen nukkumanurkkauksesta.

Usein kuulee myös kysyttävän, voiko siiliä viedä kesällä ulos. Tämä ei ole ollenkaan välttämätöntä eikä oikeastaan monena päivänä kesässä edes mahdollista: siiliähän ei saa herättää keskellä päivää (eikä se silloin ulkoilusta ainakaan nauti) ja illalla siilin heräillessä maanrajassa on harvoin enää yli toistakymmentä astetta lämmintä. Jos kuitenkin päätät viedä siilin ulos, muistathan, että sille sopivia valjaita ei ole olemassakaan. Niinpä sen perässä onkin koko ajan kuljettava ja varottava, ettei se pääse pujahtamaan ahtaisiin paikkoihin. Jos siili ei tunnu nauttivan uusista hajuista ja oudosta ympäristöstä, älä turhaan stressaa sitä vaan vie se takaisin sisälle.

 

 

Siilin asumuksen koko

Pääsääntönä voidaan pitää, että liian suurta siilin asumusta ei ole olemassakaan, vaan parhaimmillaan koko huoneisto tai ainakin yksi kokonainen huone voi toimia siilin reviirinä. Vähintään siilikaapin ja/tai aitauksen nikkarointia sekä säännöllistä mahdollisuutta asumuksen ulkopuolella jaloitteluun voin lämpimästi suositella. Ankean pieniin siilikoteihin törmää kuitenkin varsinkin ulkomaisilla Internet-sivustoilla valitettavan usein.

Myös suurin osa eläinkaupoissa myytävistä terraarioista ja häkeistä on aivan liian pieniä siileille, ja niihin majoitettavaa eläintä on lähes mahdotonta saada kunnolla viihtymään. Pienissä häkeissä ja terraarioissa tuntuvat ihmisiä kuitenkin viehättävän niiden vähäinen tilantarve kotona, helppo saatavuus, huokea hinta ja kenties myös esteettiset näkökohdat. Todellisuudessa pienet asumukset alkavat kuitenkin haista varsin helposti, ja ne on siksi puhdistettava usein.

Lisäksi pienessä tilassa asuva siili, jonka jokailtaiseen elämään kuuluu vain syöminen ja juoksupyörässä juokseminen tai vaihtoehtoisesti turhautunut häkissä ravaaminen, ei välttämättä kauaa jaksa omistajaansakaan viihdyttää, jolloin lemmikki pahimmassa tapauksessa muuttuukin mukavasta perheenjäsenestä pakottavaksi velvoitteeksi. Pienessä häkissä turhautuva eläin onkin useimmiten sangen ahdistavaa katseltavaa, kun taas lattialla vapaana mennä tuhistava, uusista hajuista vaahtisteleva ja matoja kerjäämään tuleva piikkikasa on jo paljon mukavampaa seurattavaa – puhumattakaan siitä, kuinka paljon iloa vapaana juoksentelu siilille itselleen tuottaa. 

Mahdollisimman ison asumuksen rakentamista tai hankintaa tuskin tarvitsee katua. Siilin viihtyminen ja innostunut touhuilu on palkinnoista paras, mutta yhtä lailla tilava ja viihtyisä siilinkoti voi olla ylpeyden aihe myös rakentajalleen!

 

 

Vapaana jaloittelu

Yksi varmasti parhaista palveluksista, jonka siilillesi voit tehdä, on päästää sitä säännöllisesti tutustumaan asumuksensa ulkopuoliseen maailmaan. Tämä lisää siilin aktiivisuutta ja tarjoaa sille virikkeitä. On kuitenkin muistettava huolehtia myös jaloittelevan siilin turvallisuudesta! Jos talonne tai asuntonne on kovin suuri, on ehkä viisainta rajata siilille aidoin tai ovien avulla 1-3 huonetta, jotka pidetään siiliturvallisina.

Ensinnäkään huoneissa ei saisi vetää tai olla kylmä, jotta siili säästyy vilustumisilta. Toiseksi huoneissa olisi hyvä olla mahdollisimman vähän raskaita, vaikeasti purettavia rakenteita, kuten keittiökaapistoja, joiden uumeniin siili voisi päästä puikahtamaan. Kaikki pienet kolot on joka tapauksessa tukittava tarkoin sellaisilla esteillä, joita siili ei pysty siirtelemään (voi joskus olla helpommin sanottu kuin tehty...). Lattiamateriaaliin kannattaa myös kiinnittää huomiota: muovimatto on esimerkiksi huomattavasti helpompi pitää puhtaana kuin epätasainen laattalattia ja kestää paremmin siilin mahdollisia pissalammikoita kuin parketti. Toisaalta jos siili saa ulkoilla vain valvottuna, on lammikot helppo pyyhkiä pois heti niiden ilmestyttyä. Muutenkin siilin jaloittelualueella saattaa joutua siivoamaan usein.

Myrkylliset huonekasvit kannattaa nostaa siilin ulottumattomiin, eikä lattiatasossa saisi säilytellä teräviä tai helposti kaatuvia ja särkyviä esineitä, lääkkeitä tai kemikaaleja. Lattialla lojuvat vaatekasat saattavat houkutella siiliä kaivautumaan niiden alle, jolloin se on vaarassa jäädä varomattoman ihmisen jalkoihin. Muut lemmikit olisi hyvä pitää poissa siilin jaloittelualueelta, jotta mahdollisilta yhteenotoilta vältytään.

Etenkin, jos siili saa olla asunnossa jatkuvasti vapaana, olisi sisustuksessa hyvä huomioida myös sen tarpeet. Hiekkalaatikoita kannattaa sijoitella eri puolille huoneita ja juoksupyörän alusen sekä pahimmat pissanurkat voi yrittää suojata muovitetulla froteella tai sanomalehdillä. Siilillä olisi myös hyvä olla jokin oma, turvallinen paikka (esim. aitaus tai siilikaappi), jonne se voi halutessaan vetäytyä unille tai syömään rauhassa. Vaikka siili elelisikin lattialla pääosin omissa oloissaan, tulisi sitä kuitenkin käsitellä päivittäin, jotta se pysyisi kesynä ja mahdolliset sairauksien oireet huomattaisiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

 

 

Siilin kanssa matkustaminen

Monesti on järkevintä hankkia siilille matkan ajaksi hoitaja, joka käy siilin luona hoitamassa sitä tai viedä siili esim. jonkun siilistin luo hoitoon. Hoitajia voit kysellä Suomen siiliyhdistyksen palstalla. Itse otan myös mielelläni siilejä tänne hoitoon, jos mahdollista.

Joskus siilin voi myös ottaa mukaan reissuille, esim. mökille. Tällöin siilin tilapäisasunnoksi sopii hyvin pahvilaatikoista rakennettu talo tai lasten kylpyallas.

Talvella on pidettävä huoli siitä, että siili pysyy lämpimänä kuljetuksen ajan. Tätä tarkoitusta varten kuljetuslaatikko kannattaa vuorata hyvin fleecellä ja sen pohjalle voi halutessaan laittaa lämminvesipullon tai mikrossa lämmitettävän lemmikeille tarkoitetun ”lämpölevyn” (esim. Snuggle Safe). Varmista, että siili pääsee halutessaan kuitenkin myös pois lämmönlähteen läheisyydestä, jottei sille tule matkan aikana liian kuuma. Auton on myös hyvä olla valmiiksi lämmitetty ennen kuin siili tuodaan sinne, mutta kuljetuslaatikon sijoittamista suoraan puhaltavan lämpimän tai kuuman ilman tielle kannattaa välttää.

Kuivikkeina matkalla toimivat hyvin sanomalehdet, ruuaksi voi ottaa kuivattuja sirkkoja, elävää ruokaa tai purkkiötököitä ja esim. kissanruokatölkin (Almo Nature). Muista huolehtia myös riittävästä lämpötilasta etenkin talviaikaan ja päästä siili mahdollisuuksien mukaan iltaisin ulkoilemaan tilapäisasumuksen ulkopuolellekin.


 

 

Lopuksi vielä siilin normaali hoito yhteenvetona

 

1) Päivittäin

• ruokinta, kuppien pesu ja veden vaihto (illalla)

• siilin asumuksen ja lattioiden siistiminen tarpeen mukaan

• juoksupyörän pesu tarvittaessa

• tassupesu tarvittaessa

• siilin käsittely ja päästäminen jaloittelemaan

• siilin jalkojen tarkistus lankojen, hiusten ja hiekan varalta

• aamulla varmistus siitä, että siili on sopivassa paikassa nukkumassa (mikäli se on ollut koko yön vapaana)
• (ruokahyönteisten hoito)

 

2) Viikoittain

• siilin asumuksen perusteellinen siivoaminen (vaihda kuivikkeet tai hiekat, puhdista pinnat kostealla ja kuivaa, mutta varo siivoamasta liian perusteellisesti, jotteivät kaikki siilin tutut tuoksut katoa – esim. fleecejä ei tarvitse joka viikko mökistä vaihtaa)
• hiekkalaatikon tyhjennys ja pesu tarvittaessa
• punnitus

 

3) Kuukausittain

• kynsien leikkuu
• kunnon pesu (jos tarvetta)

 

4) Vuosittain:

• madottaminen (ei pakollista, mutta ei tee pahaakaan etenkin jos tahdot tarjota siilillesi ulkoa hyönteisiä)

   

 

Takaisin Siileistä-sivulle

 

 

© Juulia Virtanen 2008