I POIKUE (”suklaapatukkapojat”)

Vanhemmat: Puutorin Cara (Daim) x Puutorin Immu.

Poikaset (s. 27.9.2005):

               KissMet SY0509-089U

               Bounty SY0509-088U

               Twix SY0509-087U

 

Tämä meidän ensimmäinen poikueemme syntyi minulle täydellisenä yllätyksenä – eläinkaupparaskauden seurauksena. Olin kyllä pistänyt merkille Daimskun selkeän pulskistumisen, mutta pitänyt sitä kuitenkin normaalina. Huoli heräsi vasta, kun tyttö pari päivää ennen synnytystä lakkasi syömästä ja alkoi oksennella. Veimmekin neitosen kiireen vilkkaan tohtorille, joka epäili syyksi mahavaivoja ja määräsi hoidoksi maitohappobakteeri-suola-liuosta. Kerran tätä liuosta ehdittiin antaa, mutta seuraavana aamuna hoitajaa odotti pöydän alla (siilimme saavat juoksennella yönsä vapaana…) karmaiseva yllätys: neljä punaista siilivauvaa ja hermostunut emo.

Siinä vaiheessa ei ollut sitten muuta vaihtoehtoa kuin siirtää ensin lapsoset fleecellä häkkiin, sitten hätääntynyt emo perässä ja toivoa parasta. Vaan eipä tuottanut rakas Daimskumme pettymystä vaan hoiti poikueensa mallikkaasti loppuun saakka, vaikka hylkäämisen vaara poikueen siirron jälkeen oli suuri. Yksi muita pienempi ja heikompi vauva yllätysnelosista kuitenkin menetettiin.

Muista kasvoi kuitenkin upeita siiliherroja, jotka aikanaan muuttivat koteihinsa eri puolille Suomea. Ne nimettiin äitinsä tavoin suklaapatukoiden mukaan – olivathan ne kaikki suklaan värisiäkin.


Twix (SY0509-087U)

 

 

Porukan pienimmästä ja vaaleimmasta tuli Twix. Hän oli kova vaahtistelemaan ja rohkea alusta asti.

 

Bounty (SY0509-088U)

 

Bounty (nyk. ”Onni”) puolestaan oli alusta asti hyvin ihmisiin luottavainen ja piti otsapiikkinsä aina alhaalla.

 

KissMet (SY0509-089U)

 

KissMet eli ”Kisu” oli porukan tummin ja isoin. Aluksi se ei suostunut näyttämään nassuaan ollenkaan, minkä vuoksi annoin sille ekstra-aikaa, niin että siitä lopulta kehittyi oikein kiltti ja rohkea siili.

Kaikki olivat siis aivan omia persooniaan jo syntymästä saakka. Tämä poikue oli erittäin ikimuistoinen ja sai minut todella kiinnostumaan kasvatustyöstä.

 

Takaisin Aikaisemmat poikueet -sivulle
 

© Juulia Virtanen 2008